Taideterapia
Hyyppä ja Liikanen (2004) kirjoittavat kirjassaan: ”Taide tukee ihmisen autonomisuutta ja
kokemusta omasta hyvyydestä. Taiteella on kyky panna ihmisen mieli liikkeeseen,
joka voi osaltaan tukea parantavien prosessien aktivoitumista ruumiissa.”
Taideterapiassa käytetään kuvallista ilmaisua hoidollisten, kuntouttavien ja ennalta ehkäisevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Se palvelee henkilökohtaista kasvua ja voimaantumista sekä toimii ongelmanratkaisun välineenä.
Kyseessä on kokemuksellinen, toimintakeskeinen ja tekemällä oivaltamisen luova prosessi. Luova kuvailmaisu rentouttaa ja sen avulla voi jäsentää ja kanavoida ahdistusta ja muita tunteita. Se myös aktivoi ja se tarjoaa mahdollisuuden etäisyyden säätelyyn, suhteessa omiin mielikuviin ja työntekijään. Kuvailmaisu on konkreettista toimintaa, jonka yhteydessä voi kokea aikaansaamisen ja jatkuvuuden tunteita. Konkreettisten kuvien äärelle voi aina palata uudelleen ja löytää uusia merkityksiä.
Luovuusterapeuttiset menetelmät hyödyntävät luovan ilmaisun eheyttävää ja voimaannuttavaa vaikutusta, tiedostamisen, vuorovaikutuksen ja ajattelun joustavuuden lisääntymistä sekä jännityksen purkautumista (Tuisku 2012). Malchioldin (2010) mukaan nämä menetelmät perustuvat siihen, että jokaisen oletetaan pystyvän luovaan itseilmaisuun, ja itse luovaa prosessia pidetään olennaisempana kuin sen lopputuotetta. Taideterapiassa saadaan kosketus kokemuksia ja ajattelua sävyttäviin mielikuviin ilmaisemalla niitä kuvallisesti. Kuvat puolestaan synnyttävät uusia mielikuvia (Mantere 2007). Rankasen (2007) mukaan luovuusterapeuttisten menetelmien avulla saadaan purettua luovuuden esteitä ja vapautettua luovuus oman kehityksen, oppimisen, oivalluksen tai toipumisen voimavaraksi. Luovan taidetyöskentelyn ominaisuuksia eli järjestyksen luomista, ilmaisua, inspiraatiota, kommunikaatiota, tutkivaa ongelmanratkaisua ja uudelleen rakentamista voidaan hyödyntää myös työelämässä. (Tuisku 2012).
Otan vastaan yksilö- ja ryhmäasiakkaita, jotka haluavat työskennellä taideterapian avulla. Olen suorittanut Suomen Taideterapiayhdistyksen järjestämän 3-vuotisen taideterapiakoulutuksen.
Taidetoiminta työelämässä
Taidetoiminnan keinoin voidaan lisätä työhyvinvointia ja luovuutta
työelämässä. Taidetoiminnan käyttöä työelämässä on pyritty edistämään
viimeisten vuosien aikana. Käytän taidelähtöisiä menetelmiä työnohjauksen ja
työyhteisöjen kehittämisen välineinä. Lisää tietoa taidelähtöisestä työskentelystä löytyy mm. sosiaali-
ja terveysministeriön sivuilta löytyvästä julkaisusta - Taiteesta ja kulttuurista
hyvinvointia, toimintaohjelman 2010-2014 loppuraportti. Löydät lisää tieto myös tältä sivulta alempaa kohdasta kuvien kieli ja viitekehysten alta löytyvästä taidelähtoisten menetelmien sivulta.
Vedic Art
Vedic Art on taidekoulutusmuoto, joka toimii tienä löytäää taitelija meistä jokaisesta. Taiteellista suuntautuneisuutta ei tarvita, kiinnostus, halu ja rohkeus tarttua taidemateriaaleihin ja välineisiin riittää.
Vedic Artin 17 perusperiaatetta (prinsiipit) koetaan maalaamalla, sitä ei voi teorian tavoin ilmaista sanoin. Kysessä ei ole tyylisuunta, ismi tai uskonto, vaan taiteen tekemisen taustalla vaikuttava taiteilijan henkinen inspiraatio. Prinsiipit auttavat meitä tulemaan tietoisiksi luomisen mekanismeista, eli luonnon toimintatavoista.
Maalausprosessi voi herättää ja vapauttaa jokaisessa ihmisessä olevan liikkeellepanevan voiman, joka käynnistää ja pitää yllä kaikilla elämänalueilla toimivaa luovaa prosessia. Tiedostamme eri luomisvaiheet ensin kuvissa ja sen jälkeen elämässä.
Järjestän Vedic Art perus- ja jatkokursseja ensisijassa Satakunnassa ja Pirkanmaalla ja myös muualla sopimuksen mukaan. Olen suorittanut Vedic Art -opettajakoulutuksen.
Kuvien ja taiteiden kieli
Kuvia on monenlaisia, konkreettisia kuten maalaukset, piirrokset, valokuvat, elokuvat ja videokuvat. Konkreettiset kuvat, mielikuvat, symbolit ja vertauskuvat, sadut ja tarinat sekä unikuvat ovat kuvien kielen aluetta, joiden kautta voimme tavoittaa hiljaista kokemustietoa itsestä ja elämästä laajemminkin.
Puhutun ja kirjoitetun lineaarisen kielen avulla kykenemme välittämään toisillemme siirrettävissä olevaa tietoa. Meillä jokaisella on käytettävissämme myös ns. hiljaisen kokemustiedon alue, joka on luonteeltaan toisenlaista tietoa ja joka ei ole sellaisenaan siirettävissä lineaarisen kielen keinoin. Parhaiten pääsemme hiljaisen kokemustiedon äärelle kuvien välityksellä. Meitä puhuttelevat ja koskettavat kuvat heijastelevat kokonaisvaltaista ymmärrystä, kokemuksiamme, tunteitamme ja intuitiotamme.
Arjessa meiltä jää usein huomaamatta, miten hyödynnämme kuvia ajatellessemme. Tunnettu aivoja ja luovuutta tutkiva neurotieteilijä Antonio Damasio on sanonut: "Kuvaton ajattelu on mahdotonta." Voit testata asiaa itsessäsi. Ajattele viimeistä ruokailua, joulua, juhannusta tms. valitsemaasi asiaa. (Loyd 2014.) Mitä tapahtuu kun ajattelet viimeistä ruokailua? Minkälaisia kuvia nousee mieleesi?
Loyd (2014) on kirjoittanut kirjassaan ns. kuvantekijästä ihmisessä ja siitä miten pääsemme työstämään kuvien kautta aikaisempia kokemuksiamme. Voidaan siis sanoa, että meissä jokaisessa asuu luova kuvantekijä, joka on monelle länsimaisen tiedekeskeisen kulttuurin edustajalle vähän tunnettu ihmisen osa-alue. Olemme joka yö kosketuksissa tähän puoleen itsessämme unia nähdessämme ja päivisin tavoitamme tämän puolen mm. mielikuviemme kautta. Unissa olemme kaikki luovia kuvataiteilijoita, jotka ilmaisemme itseämme monivivahteisen ja rikkaan kuvakielen avulla. Länsimainen tiedekeskeinen kulttuuri on sijoittanut unet, yhden ihmisen olemuksen puolen, marginaaliin ja on näin tehdessään heikentänyt meillä jokaisella olevia mahdollisuuksia itseymmärryksen syventämiseen unien oivaltamisen avulla.